Menin seuraamaan Taitaja2026-semifinaaleita – päädyin lajialueelle syömään kolmen ruokalajin illallisen
Ensin istuin ravintolasalin reunalla, ja katsoin, kuinka tarjoilijasemifinalistit suorittivat kisatehtäväänsä. Silmänräpäyksessä istuin ravintolasalin ruokapöydän ääressä ja semifinalisti tarjoili minulle ravintolaruokaa. Pääsin tarjoilijalajin semifinaalin asiakkaaksi.
Vierailupäivä Koulutuskeskus Salpauksen semifinaaleissa sai yllättävän käänteen, kun löysin itseni keskeltä tarjoilijalajin semifinaalitehtävää syömässä kolmen ruokalajin illallista.
Olimme Taitaja2026-tiimin voimin katsomassa Taitaja2026-semifinaaleita Lahdessa Koulutuskeskus Salpauksessa. Tarjoilijalajin semifinaalit olivat juuri käynnistyneet ja ensimmäiset kilpailijat aloittivat kilpailutehtävän suorittamisen.
Istuin ravintolasalin reunalla, ja katsoin, kuinka kilpailijat suorittivat tehtäväänsä. Ensisijainen tehtäväni oli kuvata kisoista materiaaleja viestinnän käyttöön. Ruuan tuoksu leijaili nenään keittiöstä. Tunnelma kilpailupaikalla oli rauhaisa, mutta jännitys kihelmöi ilmassa.
Yhtäkkiä Salpaukselta kerrotaan, että äkillisen poissaolon takia lajiin tarvittaisiin yksi uusi asiakas ruokailemaan lajin semifinaalitehtävään. Kollegani ehdottivat, että lähtisin asiakkaaksi. Kilpailijan lajisuoritus pelastuisi ja minä saisin uuden kokemuksen osana työharjoitteluani Taitaja2026-organisaatiossa.
”Sain roolikseni esittää englanninkielistä asiakasta, joka on vegaani”
Tarjoilijalajin semifinaalitehtävässä jokainen kilpailija tarjoili asiakkailleen, neljän hengen pöytäseurueelle, kolmen ruokalajin illallisen. Ennen suorituksen alkua pääsin tutustumaan pöytäseurueeseeni. Lajin järjestäjä jakoi meille asiakasroolit, joita meidän täytyi noudattaa koko kilpailusuorituksen ajan. Minä sain roolikseni esittää englanninkielistä asiakasta, joka on vegaani. Sain käteeni lapun, jossa luki, mitä tilaan ja kuinka minun kuuluu toimia.
Pian tapasimme kilpailijan, eli tarjoilijan, joka tulisi huolehtimaan meistä seuraavan puolentoista tunnin ajan. Istuimme pöydän ääreen. Tarjoilija esittäytyi meille ja kertoi menun.
Pääsin tutustumaan vegaanimenuun, jonka sitten tilasin roolini tapaan. Semifinaalin asiakaskokemuksen lisäksi minulle oli uusi kokemus tilata kolme ruokalajia täysin vegaanisena. Olen kyllä syönyt ravintoloissa vegaanisia ruokia, mutta en ollut koskaan aiemmin tilannut koko menua vegaanisena.
Tarjoilija otti tilauksemme ja lähti viemään sen keittiölle. Hetken istuttuamme hän kantoi eteemme alkuruuat. Söin alkuruuaksi punajuuriblinejä kasvis-skagenin kera. Ruoka oli suussa sulavaa, ja mielestäni alkuruoka oli koko aterian paras ruoka. Tuomari seurasi tarjoilijakilpailijan toimia tarkalla silmällä niin, että itsellänikin tuli tunne kuin olisin suorittamassa kilpailutehtävää.
Alkuruuan jälkeen kilpailija kantoi lautasemme pois, jonka jälkeen puheensorina valtasi pöytämme. Vaikka esitin englanninkielistä asiakasta, sain jutella pöytäseurueeni kanssa suomeksi. Kaikki kommunikaatio tarjoilijan kanssa käytiin kuitenkin osaltani englanniksi. Sain siis roolini aikana itselleni hyvää kielikylpyä.
Pian kilpailija toi meille pääruuat. Itse söin tofua ja paistettua kasviksia. Myös pääruoka oli maukasta, ja maut sopivat hyvin yhteen. Muu pöytäseurueeni söi kuhaa, joka sekin näytti herkulliselta. Tässä vaiheessa vatsa alkoi jo olla täynnä, mutta ainahan on tilaa jälkiruualle, joka olisi listalla seuraavana.
”En asiakkaana halunnut lisätä kilpailijan jännitystä”
Tutustuin muihin asiakkaisiin, joiden kanssa istuimme samassa pöydässä. Juttelimme omista töistämme, käydyistä opinnoista ja arjen kuulumisista. Kokemus semifinaalin asiakkaana toi itselleni myös uusia tuttavuuksia ja verkostoja.
Halusin olla tarjoilijallemme mahdollisimman ystävällinen, koska uskoin, että kilpailutilanne on varmasti jännittävä. En asiakkaana halunnut lisätä kilpailijan jännitystä. Kommunikoin hänen kanssaan ystävällisesti ja yritin antaa itsestäni rennon ja mukavan vaikutelman.
Kilpailija keräsi astiamme pois ja kysyi, mitä haluaisimme juoda jälkiruuan kanssa. Vastasin teetä. Jälkiruokana minulla oli sorbettia marjojen kera. Raikas jälkiruoka viimeisteli ruokailukokonaisuuden. Lopulta lähdimme vatsat täynnä jatkamaan päivää. Toivotin kilpailijalle vielä onnea kisaan.
Olen tästä yllättävästä ja odottamattomasta kokemuksesta kiitollinen. Sain nähdä ja kokea Taitaja2026-semifinaalit aivan uudelta tasolta, koska pääsin itse osaksi kisatehtävää. Asiakkaana istuminen keskellä semifinaalikilpailua toi itselleni tapahtumasta uudenlaista näkökulmaa ja enemmän ymmärrystä kuin se, että seuraisin kilpailua vain sivusta. Harvinaislaatuisen kokemuksen lisäksi sain asiakkaana syödä hyvää ruokaa, tutustua uusiin ihmisiin ja oppia Taitaja-tapahtumasta hyvin mieleenpainuvalla tavalla.
Kirjoittaja:
Kirjoittaja on Taitaja2026 Keski-Uusimaa -organisaation kumppanuusvastaavan harjoittelija Milja Huotari.
