Ammattitaitokilpailu on osaamisen yhteinen näyttämö
Ammattitaitokilpailuja tarkastellaan useimmiten opiskelijoiden näkökulmasta. Tämä on perusteltua, koska opiskelijat ovat kisan ehdottomia tähtiä ja heidän osaamisensa halutaan tuoda esille koko ammatillista koulutusta edustamaan.
Kilpailut kehittävät myös opetusta
Opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen on myös selkeästi tunnistettu. Kilpailua ja tehtäviä suunnitellessa ja kilpailualueella jaetaan monia hyviä käytäntöjä ja ratkotaan haasteita yhdessä. Taitaja on vakiinnuttanut paikkansa opetushenkilöstön kohtaamispaikkana.
Työelämä mukana rakentamassa osaamista
Yritysten ja työelämän edustajien osallistuminen on lisääntynyt. Taitaja on iso valtakunnallinen tapahtuma, joka tuo näkyvyyttä, mutta tapahtumassa syntyy myös verkostoja ja kumppanuuksia. Ajantasainen ja työelämässä käytössä oleva tietotaito voidaan jakaa ja esitellä kisatehtävissä sekä lajialueilla, jotta se vaikuttaa opetukseen ja tutkintoihin.
Kilpailut osana tutkintoja ja oppimista
Taitaja-kilpailu on sidottu ammatillisiin perustutkintoihin: tehtävät suunnitellaan tutkinnon perusteita tukeviksi ja valmennus on osa opetusta.
Kansainvälisiin kilpailuihin valmennetaan verkostoissa, joissa huippuosaajat kokoavat valmennusohjelman. Kilpailutehtäviin voimme vaikuttaa vain osin, mutta olemme edenneet kohti ammatti- ja erikoisammattitutkintojen ammattitaitovaatimuksia.
Miksi tämä on tärkeää? Resurssin ja tutkintojen kehittämisen näkökulmasta toki, mutta kilpailijan näkökulmasta erityisesti: vaikka kisamenestys olisi vain kohtalainen, saa kilpailija osaamisestaan todistuksen. Olemme korostaneet, että jo pääsy Taitaja-loppukilpailuun tai Suomen maajoukkueeseen on saavutus, mutta tässä todistusten ja tutkintojen maassa on virallinen todistus edelleen merkittävä.
Korkeakoulut mukaan vahvemmin osaamisen polulle
Nyt korkeakoulut on saatu kiinnostumaan ja mukaankin: erillisen hakuväylän avaaminen Taitaja-loppukilpailuihin osallistuville on hieno avaus, jossa mukana on yli kymmenen ammattikorkeakoulua.
Kansainvälisiin ammattitaitokilpailuihin olisi korkeakouluilla annettavaa. Kisatehtävät EuroSkills- ja WorldSkills-kilpailuissa ovat usein korkeakoulutasoista osaamista
edellyttäviä ja siten valmennuksen sitominen korkeakoulututkinnon suorittamiseen olisi tarpeen ja perusteltua. Suomen maajoukkueessa on toki ollut sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen opiskelijoita, useimmat heistä ”amistaustalla” ja amistutkintoa tehden.
Yhteinen foorumi suomalaiselle huippuosaamiselle
Ammattitaitokilpailut ovat ammatillisen osaamisen näyteikkuna ja kehittämisen foorumi, johon kaikki koulutuksen asteet voisivat osallistua. Suomalaisen osaamisen ja koulutuksen kokonaisuus näyttäytyisi yhteisenä huippuosaamiseen tähtäävänä tekemisenä sekä kansallisilla että kansainvälisillä foorumeilla.
Kirjoittaja
Seija Katajisto, vararehtori, Koulutuskeskus Salpaus
Taustavaikuttajana vuodesta 1992
