Vahva ammatillinen koulutus vahvistaa alueellista vetovoimaa
Mäntsälän sivistysjohtajan Timo Ahvon mielestä on tärkeää ymmärtää, että opiskelijalla on koulutuksessa syntyneet valmiudet jatkaa halutessaan eteenpäin opinnoissaan ja kasvattaa osaamistaan, kun siihen tulee tarve ja motivaatio. Taitaja-lähettiläs nostaa esiin myös joustavat ja opiskelijoiden hyvinvointia tukevat rakenteet, jotka oikein suunnattuina parantavat koulutuksessa yksilön onnistumista.
Vastuu ja velvollisuus kuntien käsissä
Millainen merkitys ammatillisella koulutuksella on suomalaisessa yhteiskunnassa? Mihin ja miksi sitä mielestäsi yhä tarvitaan?
Ammatillinen koulutus toimii yhteiskunnan perustan rakentamisessa takaamalla yrityksille, järjestöille ja julkiselle sektorille osaavaa työvoimaa. Vahvat ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat myös tärkeä osa alueellisen elinvoiman ja käytännöllisen osaamisen varmistamisessa ollessaan vetovoimatekijä ihmisten sijoittumiselle yrityksiin ja valitessaan asuinpaikkaa.
Kunnan näkökulmasta ammatillisella koulutuksella on monia muitakin rooleja kuin edellä mainitsemani. Ammatillinen koulutus huolehtii omalta osaltaan toisen asteen ikäluokan oppivelvollisuuskoulutuksesta, mikä on kuntien näkökulmasta ammatillisen koulutuksen tärkeimpiä perustehtäviä. Kunnilla on oppivelvollisuuden toteutumisesta viime kädessä vastuu ja siksi myös velvollisuus tukea ammatillista koulutusta onnistumaan tehtävässään.
Kuntiin ja työllisyysalueille vuoden 2025 alussa siirtyneet työllisyyspalvelut korostavat ammatillisen koulutuksen merkitystä tulevaisuudessa. Kuinka ammatillisen koulutuksen järjestäjät, yritykset ja kunnat yhdessä huolehtivat elinvoiman perusedellytyksien rakentumisesta kukin itse ja yhdessä alueellaan tunnistaen muutoksien keskellä ketterästi haasteet ja ryhtyen toimeen niihin vastaamisessa.
Miten ammatillisen koulutuksen merkitystä ja vaikuttavuutta voisi mielestäsi nostaa?
Ammatillisen koulutuksen lainsäädännön ja toiminnan kehittämiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilun vuosille 2026–2033. Kokeilun käynnistäminen tukee ammatillisen koulutuksen kokonaisvaltaista kehittämistä. Toivon, että kokeilun tavoitteet parantavat koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta.
Se mihin pyritään, on vahvistaa ammatillisen koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä, jotta koulutus vastaisi paremmin työelämän tarpeisiin. Kokeilun aikana tulisi seurata niitä tekijöitä, joilla varmistetaan koulutuksen onnistuminen. Tällaisia asioita ovat muun muassa opiskelijoiden koulutuksen läpäisyn varmistaminen, taidollisen oppimisen kehittyminen ja jatkuvien oppimisvalmiuksien varmistaminen. Nämä asiat tulisi toteutua huolimatta siitä ovatko opiskelijat oppilaitoksessa koulutuksessa vai oppisopimuskoulutuksessa.
Koulutuksen polkuajattelun vahvistuminen on tärkeää. Selkeät väylät ja näkymä mahdollisuuksista eteenpäin tulisi rakentua kaikille ammatillisen koulutuksen opiskelijoille heidän opintojensa aikana. Jatko-opintoihin suuntautumisen ei tarvitse, eikä kaikissa tapauksissa ole toivottavakaan, tapahtua heti opintojen jälkeen. Tärkeää on ymmärtää, että opiskelijalla on koulutuksessa syntyneet valmiudet jatkaa halutessaan eteenpäin opinnoissaan ja kasvattaa osaamistaan, kun siihen tulee tarve ja motivaatio.
Ovi auki muualle maailmaan
Tarvitseeko ammatillinen koulutus nykyistä enemmän jotain, ja jos, niin mielestäsi mitä? Vai onko kaikki mielestäsi ammatillisen koulutuksen osalta tällä hetkellä ok?
Koulutuksen järjestäminen helpottuu, kun koulutusjärjestelmän ohjaus perustuu selkeästi määriteltyihin päämääriin ja ennakoitaviin muutoksiin. Ammatillisen koulutuksessa tulee kyetä vastaamaan niihin muutoksiin, joita tulevaisuuden työelämä ja työnteko edellyttävät. Tiedämme, että pääasiallisesti ammatillisen koulutuksen järjestäjät pystyvät vastaamaan näihin asioihin. Se mikä haastaa tällä hetkellä kaikkea koulutuksen järjestämistä ja joka näkyy myös ammatillisessa koulutuksessa, on osan opiskelijoiden elämän hallinnan ja oppimisen haasteiden kasvaminen sekä niiden kasautuminen.
Ammatillisen koulutuksen perustehtävässä onnistuminen edellyttää, että koulutuksen järjestämisen tapoja voidaan joustavoittaa ja myös rahoitusmallien tulee tukea tätä. Pohjimmiltaan on kysymys siitä, että näyttöön perustuen voimme todeta, että joustavat ja oppimista sekä opiskelijoiden hyvinvointia tukevat rakenteet ja toimintamallit oikein suunnattuina parantavat koulutuksessa niin yksilön kuin organisaation onnistumista.
On todettava myös, että ammatillisen koulutuksen perustehtävässään onnistuminen tarvitsee tukea perusasteen koulutuksen yhteyden parantamisesta ja opiskelijoita tukevien opiskelijahuolto- sekä muiden palveluiden toimivuudesta.
Mikä merkitys ammatillisen Suomen mestaruuskilpailulla Taitajalla on? Mihin sitä tarvitaan?
Taitaja-kilpailu luo tavoitteen, joka on konkreettinen ja jota kohti voi pyrkiä. Kilpailu avaa myös oven Suomesta muuhun maailmaan ja yhteyden muihin ammattilaisiin, koska se tuo mahdollisuuden jatkaa kilpailemista kansainvälisillä foorumeilla. Tämä yhteys on tärkeä opiskelijoiden ja henkilökunnan motivaation kasvattamisessa sekä oman toiminnan kehittämisessä.
Kilpailu antaa mahdollisuuden luontevaan oppimiseen, kun opintojaan suorittavat nuoret näyttävät osaamistaan niissä tehtävissä ja töissä, joita he tulevat opintojensa jälkeen tekemään. Samalla opitaan tärkeitä taitoja suunnittelusta, aikatauluttamisesta, yhteisestä työskentelystä sekä kohdataan iso joukko muita ammattilaisia oikeiden töiden parissa. Taitaja-kilpailu on siis ulospäin positiivinen näyteikkuna ammatilliselle koulutukselle.
Taitaja2026 esittelee syksyn aikana ammatillisen koulutuksen SM-tapahtuman alueellisen ohjausryhmän jäsenet eli niin sanotut Taitaja2026-lähettiläät.
