Väyläopinnoista rakennettava voittava polku
Helsingin kauppakamarin vaikuttamistyön johtajan Markku Lahtisen mielestä ammatillisen koulutuksen vahvuudet ovat opetuksen laadussa ja opiskelijoiden kokonaisvaltaisessa osaamisessa, haasteena on kuitenkin jopa liiallinen tutkintokeskeisyys. Kehitettävä on myös ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä aktiivisemmaksi.
Yhteiskunta ei toimi ilman ammattiosaajia
Millainen merkitys ammatillisella koulutuksella on suomalaisessa yhteiskunnassa?
Ammatillinen koulutus on suomalaisen työelämän ja yhteiskunnan kivijalka. Se kouluttaa osaavan työvoiman yrityksille, vastaa tulevaisuuden osaamistarpeisiin sekä kehittää työikäisen väestön valmiuksia muuttuvassa työelämässä. Ammatillisella koulutuksella on myös merkittävä rooli maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisessa, täydentämisessä ja integroitumisessa yhteiskuntaan.
Ilman ammattiosaajia suomalainen yhteiskunta ei yksinkertaisesti toimi: terveydenhuolto, rakentaminen, logistiikka, energiahuolto ja palvelut nojaavat ammatillisen koulutuksen tuottamaan osaamiseen. Koulutuksen kyky vastata työvoiman saatavuuteen vaikuttaa suoraan yritysten kilpailukykyyn ja koko Suomen talouskasvuun.
Miten ammatillisen koulutuksen merkitystä ja vaikuttavuutta voisi nostaa?
Vaikuttavuutta voidaan lisätä tiivistämällä ja syventämällä yhteistyötä yritysten kanssa. Osaamistarpeet muuttuvat nopeammin kuin koskaan, ja koulutuksen järjestäjien on oltava jatkuvasti ”iholla” työelämän kanssa. Tämä tarkoittaa paitsi koulutussisältöjen päivittämistä myös ketteryyttä ja nopeita reagointimalleja.
Lisäksi vetovoimaa voidaan kasvattaa vahvistamalla nuorten ja heidän perheidensä ymmärrystä eri alojen urapoluista jo varhaisessa vaiheessa – esimerkiksi tarjoamalla realistista tietoa työn sisällöistä, työllistymismahdollisuuksista ja ansaintamahdollisuuksista. Näin parannetaan ammatillisen koulutuksen arvostusta suhteessa muihin koulutusväyliin.
Aktiivisempi ote AMK-yhteistyöhön
Mitä muuta ammatillinen koulutus tarvitsee – vai tarvitseeko se enää mitään?
Ammatillisen koulutuksen tulisi ottaa nykyistä aktiivisempi rooli yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa. Väyläopinnoista on rakennettava uskottava ja houkutteleva win–win–win-polku: opiskelijoille sujuva siirtymä, kouluille vahvempi koulutustarjonta, resurssien tehokkaampi käyttö ja yrityksille parempi osaamispohja. Lisäksi koulutuksen rahoitusmallia tulisi kehittää niin, että se palkitsee laadusta, vaikuttavuudesta ja työelämälähtöisyydestä. Koulutuksen resurssien kohdentaminen ensisijaisesti osaavan työvoiman tuottamiseen on välttämätöntä.
Mikä merkitys ammatillisen Suomen mestaruuskilpailulla Taitajalla on?
Taitaja- ja Skills-kilpailut ovat keskeisiä opetuksen laadun, opettajien ammattitaidon ja opiskelijoiden motivaation kehittäjiä. Kilpailutoiminta tarjoaa nuorille mahdollisuuden näyttää osaamistaan ja rakentaa kontakteja työelämään, ja opettajille se tuo välineitä opetuksen kehittämiseen.
Lisäksi kilpailut luovat positiivista näkyvyyttä ammatilliselle koulutukselle ja nostavat sen arvostusta laajemmin yhteiskunnassa. Kansainvälisissä kilpailuissa saadaan arvokasta vertailutietoa siitä, miten suomalainen osaaminen sijoittuu globaaleilla työmarkkinoilla.
EuroSkills2025-kilpailuissa moni maa, kuten Ranska, Saksa ja Tanska, pärjäsi erinomaisesti. Millä tolalla suomalainen ammatillinen osaaminen on kansainvälisesti? Mitä muilta mailta voisimme oppia?
Suomalainen ammatillinen koulutus ja osaamistaso pärjäävät hyvin kansainvälisessä vertailussa. Vahvuuksiamme ovat muun muassa koulutuksen laatu ja opiskelijoiden kokonaisvaltainen osaaminen. Haasteena on kuitenkin liiallinen tutkintokeskeisyys ja se, että ammatilliselle koulutukselle on annettu liian paljon tehtäviä varsinaisen osaavan työvoiman kouluttamisen lisäksi.
Monissa maissa, kuten Saksassa, yritysten rooli koulutuksessa on vieläkin vahvempi – tästä Suomi voisi ottaa mallia. Tarvitsemme lisää työelämälähtöisyyttä, vahvempia resursseja työpaikalla oppimiseen sekä kansallisen strategian, joka varmistaa, että suomalainen ammatillinen osaaminen säilyy kilpailukykyisenä myös tulevaisuudessa.
Taitaja2026 esittelee syksyn aikana ammatillisen koulutuksen SM-tapahtuman alueellisen ohjausryhmän jäsenet eli niin sanotut Taitaja2026-lähettiläät.
