Taitaja tarjoaa yrityksille rekrykanavan
Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Eira Bani miettii, miten laajemmalla medianäkyvyydellä voitaisiin parantaa ammatillisen koulutuksen ja Taitaja-kilpailutoiminnan houkuttelevuutta. Lisäksi hän kaipaa ammatilliseen koulutukseen resursseja ja työelämäyhteistyön lisäämistä.
Ammatillisella koulutuksella merkittävä vaikutus yrityselämään
Mihin ja miksi ammatillista koulutusta yhä tarvitaan?
”Ammatillinen koulutus on keskeisessä roolissa sekä osaamis- että koulutustason nostamisessa. Ellei ammatillisesta koulutuksesta saa vahvaa pohjaa jatkaa korkeakouluopintoihin, ei koulutustasomme tule nousemaan.
Ilman vahvaa ammatillista koulutusta Suomi ei voi uudistua eikä yksilöiden potentiaalia saada käyttöön. Lisäksi valtaosa maamme yrittäjistä on käynyt ammatillisen koulutuksen, joten sillä on merkittävä vaikutus myös yrityselämäämme.”
Miten ammatillisen koulutuksen merkitystä ja vaikuttavuutta voisi yleisesti nostaa?
”Merkitystä ja vaikutusta voisi nostaa vahvistamalla ammatillisen koulutuksen laatua ja työelämäyhteistyötä. Lisätään lähiopetusta ja opetetaan pienemmissä opetusryhmissä, mahdollistetaan ammatillisten opintojen pitkäjänteinen suunnittelu yhdessä työelämän kanssa ja vahvistetaan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen asemaa jatkotutkintoina.
Yrityselämän pitää tuoda enemmän esille ammatillisen koulutuksen osaajien merkitystä yhteiskunnassamme. Taitaja-kilpailua sekä ammattitaitojen kansainvälisiä kilpailuja on saatava näkyvämmin esille ja saatava Suomi olemaan ylpeä menestyjistään.
On varmistettava, että ammatillinen koulutus tarjoaa realistisia urapolkuja, laadukasta ja riittävää määrää opetusta ja ohjausta sekä mahdollisuuksia jatkuvaan osaamisen päivittämiseen kohdentamalla resursseja.
Ammatillisen koulutuksen roolia hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden rakentajana sekä osaajapulan ratkaisijana olisi tuotava vahvemmin esiin ja tuettava ammattitaitoisten osaajien palkkakehitystä. Yrityksiä olisi rohkaistava tarjoamaan oppisopimuskoulutusta aktiivisemmin.”
Suomesta löytyy edelleen huipputason osaamista
Syyskuussa järjestetyissä EuroSkills-EM-kilpailussa erityisesti Ranska ja Saksa kahmivat mitaleita. Myös isäntämaa Tanska, Itävalta ja Sveitsi pärjäsivät hyvin. Millä tolalla suomalainen ammatillinen osaaminen on mielestäsi kansainvälisesti? Mitä muut maat tekevät paremmin kuin me Suomessa?
”Suomen menestys EuroSkillsissä ei ollut yhtään hullumpi. Suomella oli kilpailija mukana 16 lajissa. Näistä kolmessa Suomi sai mitalin ja seitsemän kilpailijaa kunniamaininnan keskitasoa paremmasta suorituksesta.
Suomessa ammatillinen osaaminen on edelleen vahvaa ja laaja-alaista, jopa huippulaatua, mutta vähentyneet resurssit karsivat muun muassa kilpailuvalmennukseen käytettävää aikaa. Valmennus tapahtuu usein tutkinnon osien ohessa ilman ”ylimääräistä resurssia” suuren ryhmän kanssa yhdessä oppien, mikä ei mahdollista huippuosaamiseen valmentautumista.
Suomessa haasteena on koulutuksen aliresursointi ja se, että huippuosaamisen kehittämiseen ei systemaattisesti panosteta samalla intensiteetillä kuin kilpailijamaissa. Kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi tarvitsemme enemmän pitkäjänteistä yhteistyötä yritysten kanssa, sekä nuorten että aikuisten osaamisen jatkuvaa päivittämistä ja näkyvää panostusta ammatillisen osaamisen arvostukseen.
Opiskelijoiden työelämään siirtyminen tapahtuu ehkä vielä liian aikaisin. Oppilaitoksessa tulee saada oppia ja erehtyä ja oppia monipuolisesti alan toimintatapoja ennen työelämää.
Muissa maissa, kuten Ranskassa, Saksassa ja Sveitsissä, kilpailumenestystä tukevat pitkä perinne, vahva oppisopimuskulttuuri ja huomattavat investoinnit valmennukseen. Tällaisia investointeja ovat esimerkiksi systemaattinen panostus ammatilliseen huippuosaamiseen, työpaikkojen mukanaolo kilpailuvalmennuksessa sekä vahva yhteiskunnallinen tuki ammatilliselle koulutukselle.”
Mihin ammatillista SM-kilpailua tarvitaan?
”Ehdottomasti pitämään yllä ammatillista koulutusta, kehittämään sitä ja luomaan taitaville ammatillisen koulutuksen opiskelijoille mahdollisuus kehittyä oman alansa huippuosaajina.
Ammatillisessa koulutuksessa keskitytään paljon tukea tarvitseviin, mikä on hyvä asia. Toisaalta on myös tärkeää, että nuoret huippuosaajat saavat mahdollisuuden kehittyä kilpailutoiminnan ja siihen valmentautumisen avulla osaavien valmentajien tukena.
Taitaja-kilpailu omalta osaltaan vahvistaa ammatillisen koulutuksen vetovoimaa – ammatilliseen koulutukseen kannattaa hakeutua ja myös ammatillista koulutusta pitkin voi menestyä.
Valmentajille Taitaja on erinomainen mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan ja verkostoitua muiden substanssialan opettajien kanssa. Tämä tuo myös esille opetuksen määrän ja laadun sekä opettajan johtamien harjoitusmahdollisuuksien merkityksen.
Taitaja on työelämälle mahdollisuus nähdä konkreettisesti, millaista huipputason osaamista Suomessa on. Se toimii näyteikkunana eri alojen ammattitaitoihin, uusimpiin tekniikoihin ja työmenetelmiin. Kilpailu motivoi opiskelijoita, opettajia ja työpaikkoja kehittämään osaamista ja nostaa ammatillisen koulutuksen arvostusta ja houkuttelevuutta.”
Taitaja-kilpailu Kalevan kisojen rinnalle
Miksi yritysten ja organisaatioiden kannattaa olla mukana Taitaja-tapahtumassa?
”Taitajassa mukana oleminen tuo ihan konkreettista näkyvyyttä Taitaja-kilpailun markkinoinnin yhteydessä, mahdollisuutta hyödyntää kilpailua omassa markkinoinnissa sekä näkyvyyttä itse tapahtumassa opiskelijoille, valmentajille ja katsojille. Lisäksi yritys voi saada uusia ideoita kilpailijoiden tekemistä töistä.
Taitaja tarjoaa yrityksille muun muassa rekrytointinäkymiä antamalla tilaisuuden tutustua lahjakkaisiin nuoriin ammattilaisiin, positiivisen yritysimagon alan osaajien keskuudessa ja tietoa alan tulevaisuuden suunnista, uusista metodeista, välineistä ja toimintatavoista. Osallistuminen on investointi sekä omaan osaajapolkuun että toimialan elinvoimaisuuteen.”
Mitä lisäarvoa Taitaja-yhteistyö tuo rekrytointiin?
”Taitaja-kilpailuun osallistunut opiskelija on osoittanut paitsi ammattitaitoaan, myös motivoitumistaan oman osaamisensa kehittämiseen. Finaaleihin pääseminen on jo saavutus. Opiskelijan on pitänyt haastaa itseään, menestyä semifinaaleissa ja harjoitella finaaleja varten.
Kolmepäiväiset finaalit ovat äärimmäisen jännittävä, raskas ja vaativa tilanne opiskelijoille varsin laajan yleisön edessä. Yrityksen palkatessa Taitaja-osallistujan, hän tietää, että opiskelija on halukas ja kyvykäs kehittämään ammattitaitoaan.”
Miten näet Taitaja-tapahtuman vaikuttavan ammatillisen koulutuksen ja työelämän houkuttelevuuteen sekä nuorten kiinnostukseen hakeutua alalle?
”Monet perusopetuksen ryhmät tulevat Taitaja-kilpailuun vieraaksi, mikä on erinomainen tapa nähdä, kuinka monenlaisia ammatteja on sekä mitä kaikkea kiinnostavaa ja upeaa niissä voi tehdä.
Taitaja-finaalihan on paikallisesti erittäin suuri tapahtuma. Olisi hienoa, jos Taitaja-kilpailua tuotaisiin vahvemmin esille mediassa, kuten esimerkiksi vuosittain ylioppilaskirjoituksissa menestyneitä. Taitaja-finalistien tarinat ja heidän matkansa Suomen huipulle omissa lajeissaan ovat kiinnostavia.
Miksei itse kilpailua voisi televisioida samalla tavalla kuin monien urheilulajien kilpailuja? Osa lajeista on lisäksi erittäin katsojaystävällisiä ja visuaalisesti kiinnostavia, kuten esimerkiksi floristiikka, eri rakennuslajit, konditoria ja visuaalinen myyntityö. Laajemman positiivisen mediajulkisuuden kautta kilpailutoiminta ja ammatillisen koulutuksen houkuttelevuus myös lisääntyisivät.”
Taitaja2026 esittelee syksyn aikana ammatillisen koulutuksen SM-tapahtuman alueellisen ohjausryhmän jäsenet eli niin sanotut Taitaja2026-lähettiläät.
