Koulutuksen ja työelämän yhdistämistä on kehitettävä
Kansanedustaja Jorma Piisinen (ps.) pohtii erityisesti oppisopimuksen mahdollisuuksia ja kehittämiskohteita työmarkkinoiden tarpeeseen. Taitaja-lähettiläältä korostusta saavat myös yhteistyön lisääminen yrityskentän kanssa, opettajakunnan käytännön osaamisesta huolehtiminen sekä korkeampi ammattitaidon vaatimus koulutuksen yhteydessä.
Panostusta opettajien pätevyyteen
Millainen merkitys ammatillisella koulutuksella on suomalaisessa yhteiskunnassa? Mihin ja miksi sitä mielestäsi yhä tarvitaan?
Ammatillista koulutusta tarvitaan siirtymänä koulumaailmasta työelämän piiriin. Lisäksi työelämän tarpeisiin luomaan osaamista eri aloille terveydenhuollosta teollisuuteen ja kaikkeen siltä väliltä ja sitä kautta tietysti parantamaan suomalaista kilpailukykyä.
Ammatillinen koulutus parantaa myös yksilön edellytyksiä työllistyä ja pärjätä elämässään paremmin. Se on äärettömän tärkeä pala suomalaista yhteiskuntaa ja juuri sen takia pitäisi panostaa myös ammatillisen koulutuksen opettajien pätevyyteen. Opettajakunnassa tarvitaan paitsi teorian taitajia, niin myös kovia käytännön osaajia.
Miten ammatillisen koulutuksen merkitystä ja vaikuttavuutta voisi mielestäsi nostaa?
Vähän jo sivusin aihetta näköjään aiemmassa vastauksessani, mutta opettamisen laadun parantaminen, eri alojen ammatillisen profiilin nostamisella ja sitä kautta vetovoiman parantamisella (muun muassa ammattitaitokilpailut ja niistä tiedottaminen ja kilpailuissa pärjänneiden nostaminen esille) Itse jopa lähtisin siitä, että oppilaitokset voisivat kouluttaa taitajia suoraan jonkin yrityksen tarpeisiin, eli yhteistyön lisääminen yrityskentän kanssa.
Mitä muuta ammatillinen koulutus mielestäsi tarvitsee – vai tarvitseeko se enää mitään?
Ensimmäisenä tulee mieleen nopean tarpeen täsmäkoulutus muuttuville työmarkkinoille. Toiseksi enemmän työssäoppimista joko siten, että oppilaitokset toimisivat liikelaitoksien tavoin ja rahoittaisivat toimintaansa oppilastyöllä, tai siten, että oppisopimus muutettaisi työsuhteesta oppi- tai koulutussuhteeksi. Se helpottaisi opiskelijoiden sijoittamista yrityksiin paitsi ammatillisen koulutuksen aikana, niin myös koulun päätyttyä saattaisi olla työpaikka valmiina kyseisessä yrityksessä. Korostaisin korkeampaa vaatimustasoa ammattitaidosta opintojen yhteydessä.
Parhaita ammattilaisia ei synny ilman hyvää opetusta
Mikä merkitys ammatillisen Suomen mestaruuskilpailulla Taitajalla on? Mihin sitä tarvitaan?
Itse näen ammattitaitokilpailut ennen kaikkea kunkin alan profiilinnostokampanjana. Sitä pitäisi tarjota hyödynnettäväksi yhä enemmän yritysten markkinoinnissa. Kilpailussa hyvin pärjänneitä voisi tarjota oman alansa mainoksiin ja mainita niissä kilpailijan menestyksestä. Julkisuudesta hyötyisi koko ala muun muassa vetovoiman lisääntymisenä.
EuroSkills2025-kilpailuissa moni maa, kuten Ranska, Saksa ja Tanska, pärjäsi erinomaisesti. Millä tolalla suomalainen ammatillinen osaaminen on kansainvälisesti? Mitä muilta mailta voisimme oppia?
Pakko myöntää, että en ollut tietoinen suomalaisten menestyksestä tuossa kilpailussa, mutta googlettamalla löysin tiedon suomalaisten erinomaisesta menestyksestä. Tuloksena oli kolme mitalia, kulta, hopea ja pronssi, sekä seitsemän kunniamainintaa 18-henkiselle joukkueelle. Onnittelut paitsi menestyneille ammattilaisille, niin myös opettajille. Sillä ilman hyvää opetusta, ei synny parhaita ammattilaisiakaan.
Suomalaisilla on osaamista laivanrakennuksen, jäänmurtajien ja metalliteollisuuden alalla, mutta myös ravintola-ala on tuon EuroSkills2025 kilpailun tulosten perusteella suomalaisilla hyvin hallussa. Myös rakennus- ja muurausalan osaamisessa ovat suomalaiset pärjänneet. Tulee mieleen Rantalan Janne Ilmajoelta ja sekä Sami Ojanen Seinäjoelta, jotka olivat takavuosien kansainvälisiä menestyjiä ja tämän päivän rautaisia ammattilaisia. Töitä riittää niin paljon, kuin ehtivät tehdä.
Suomella olisi kehittämistä nimenomaan koulutuksen ja työelämän yhdistämisessä. Pitäisi luoda malleja, jotka houkuttelisivat sekä koulutettavia, että yrityksiä tekemään yhteistyötä enemmän. Ehdot pitäisi saada sellaisiksi, että myös yritys hyötyisi siitä, että koulutettavalle opetetaan yrityksen erityisosaamista.
Ongelma on siinä, että oppisopimuskoulutuksen jälkeen ammatin oppinut voi kilpailuttaa vapaasti osaamisensa markkinoilla ja näin opin antaneelle yritykselle saattaa jäädä vain kustannukset kouluttamisesta. Tämä on etenkin pienille yrityksille monesti este oppisopimuskoulutus-työsuhteeseen, vaikka yrityksellä olisi alan paras osaaminen.
Taitaja2026 esittelee syksyn aikana ammatillisen koulutuksen SM-tapahtuman alueellisen ohjausryhmän jäsenet eli niin sanotut Taitaja2026-lähettiläät.
