Korkeakoulutavoitteet edellyttävät panostusta ammatilliseen koulutukseen
Kansanedustaja Pia Lohikoski (vas.) kuuluttaa ammatillisen koulutuksen arvostuksen perään. Jotta hallituksen tavoitteet korkeakoulutettujen määrän nostamisesta täyttyvät, ammatillinen koulutus edellyttää resursseihin satsaamista. Ammattikoulu on väylä korkeakoulututkintoon.
Opetuksen laatu edellyttää rahoituksen vahvistamista
Millainen merkitys ammatillisella koulutuksella on suomalaisessa yhteiskunnassa?
”Ammatillinen koulutus on suomalaisen työelämän selkäranka ja ratkaiseva osa elinkeinoelämän kilpailukykyä. Ammatillisen koulutuksen laatuun sekä kehittämiseen panostamalla nousee maamme osaamistaso ja tuottavuus. Ilman vahvaa ammatillista koulutusta Suomi ei pysy pyörimässä.”
Miten ammatillisen koulutuksen merkitystä ja vaikuttavuutta voisi nostaa?
”Orpon hallitus on luvannut nostaa Suomen osaamistasoa. Ammatilliseen koulutukseen on ladattu valtava määrä odotuksia, mutta opettajilta on viety samalla käytännön mahdollisuudet vastata kasvaviin toiveisiin. Osaaminen ja opetuksen laatu eivät parane, ellei rahoitusta vahvisteta.
Ensimmäinen toimenpide olisi perua leikkaukset, jotka heikentävät opetusresursseja ja kaventavat mahdollisuuksia riittävien lähiopetuksen tuntimäärien toteuttamiseen. Ammatillisen koulutuksen merkitys nousee vasta, kun sille annetaan riittävät resurssit.
Lisäksi ammatillinen koulutus pitää nostaa julkisesti esiin yhtä arvokkaana väylänä rakentaa merkityksellinen ja mieluisa koulutus ja työura kuin lukio.”
Ammatillisen koulutuksen negatiivinen kierre on katkaistava
Mitä muuta ammatillinen koulutus mielestäsi tarvitsee – vai tarvitseeko se enää mitään?
”Jos haluamme saavuttaa tavoitteen, jossa nuoresta ikäluokasta 50 prosenttia on korkeakoulutettuja, meidän on panostettava ammatilliseen koulutukseen leikkausten sijaan.
On taattava riittävä lähiopetuksen ja yleissivistävien opintojen määrä, oppimisen tuki sekä eheät koulupäivät, jotta siirtyminen ammatillisesta koulutuksesta korkeakoulutukseen koetaan mielekkääksi. Lisäksi on taattava opintojen riittävä taloudellinen tuki ilman suurta opintolainaa.
Samalla on tärkeää estää amis- ja lukiokoulutuksen eriytyminen. YTO-aineiden ja lähiopetuksen vähimmäismäärät ja ylipäätään oppivelvollisten yhdenvertainen opetustuntien määrä on kirjattava lain tasolle.
Jokaiselle opiskelijalle tulisi olla mahdollisuus rakentaa joustava kokonaisuus molemmista ja tehdä tuplatutkinto ilman turhia esteitä.
Orpon hallituksen viime vuoden päätös leikata 120 miljoonaa euroa ammatillisesta koulutuksesta on näkynyt yt-neuvotteluina ympäri maan. Tänä vuonna julkaistun OAJ:n kyselyn vastaajista 84 prosenttia kertoi, että heidän oppilaitoksessaan on vähennetty opetushenkilöstöä ja jätetty määräaikaisuuksia jatkamatta.
Hallitus on luonut negatiivisen kierteen, joka tulee näkymään yhä enemmän opettajien jaksamisessa, määräaikaisten työsuhteiden epävarmuudessa ja opiskelijoiden heikentyneessä tuessa. Tämä kierre on katkaistava, jos haluamme turvata opetuksen laadun ja estää osaamistason laskun.
Väitteet siitä, että leikkaukset koskisivat vain aikuisopiskelijoita eivät pidä paikkaansa. Kun opetushenkilöstöä vähennetään, kärsivät niin alanvaihtajat kuin oppivelvolliset nuoret. Oppimisen tuen lisäpanostukset eivät auta, jos opettajia ei ole riittävästi.”
Suomalaisen ammattiosaamisen taso ei saa rapautua
Mikä merkitys ammatillisen Suomen mestaruuskilpailulla Taitajalla on?
”Taitaja nostaa ammatillisen koulutuksen profiilia, motivoi opiskelijoita ja osoittaa koko Suomelle, miten korkeatasoista osaamista meillä on. Se toimii vastapainona sille kielteiselle kierteelle, jota leikkaukset ovat luoneet: se tuo esiin ammatillisen koulutuksen positiivisen voiman ja antaa nuorille syyn olla ylpeitä tekemisestään.”
Millä tolalla suomalainen ammatillinen osaaminen on kansainvälisesti?
”Suomalainen osaaminen on kansainvälisesti korkealla tasolla, mutta emme saa antaa sen rapautua. Muut maat osoittavat, että pitkäjänteiset investoinnit ja kunnianhimo koulutuksessa näkyvät kansainvälisessä menestyksessä.
Suomella on osaajat ja tahto, nyt tarvitaan resurssit ja selkeä arvovalinta: ammatilliseen koulutukseen panostaminen on kestävä visio tulevaisuuden Suomelle.”
Taitaja2026 esittelee syksyn aikana ammatillisen koulutuksen SM-tapahtuman alueellisen ohjausryhmän jäsenet eli niin sanotut Taitaja2026-lähettiläät.
