Ammatillinen koulutus omaa vahvat perustat
Kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen (kok.) muistuttaa, että tällä hallituskaudella ammatillista koulutusta on vahvistettu muun muassa rahoitusmallin uudistuksella ja tilauskoulutusten mahdollistamisella. Muutosten läpiviemiseen tarvitaan vielä rauhaa. Muuttuvassa maailmassa myös ammatillinen koulutus tarvitsee jatkuvaa kehittämistä.
Ammatillisen koulutuksen merkitys noussut
Millainen merkitys ammatillisella koulutuksella on suomalaisessa yhteiskunnassa? Mihin ja miksi sitä mielestäsi yhä tarvitaan?
Ammatillinen koulutus toimii elinvoiman tukena ja vahvistajana, mutta myös tärkeänä osana sivistys- ja kasvatustehtävää. Sillä on keskeinen tehtävä perusopetuksensa päättäneiden jatkokoulutuspolkuna mutta myös työikäisen väestön osaamisen kehittämisessä, maahanmuuttajataustaisten kotoutumisessa sekä kuntien työllisyys- ja elinkeinopolitiikan välineenä.
Ammatillisella koulutuksella on siis keskeinen merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa. Se vastaa työmarkkinoidemme tarpeisiin ja tukee työllistymistä eri aloilla. Ammatillista koulutusta tarvitaan edelleen, koska työelämän vaatimukset muuttuvat jatkuvasti ja uusia ammatteja syntyy, joten koulutuksen avulla voidaan varmistaa, että yrityksemme saavat osaavia työntekijöitä.
Miten ammatillisen koulutuksen merkitystä ja vaikuttavuutta voisi mielestäsi nostaa?
Ammatillisen koulutuksen merkitys on tänä vuonna noussut merkittävästi, kun työvoimapalvelut ovat siirtyneet kunnille ja vuoden 2026 alussa alkaa toiminnanohjauksen kokeilu. Yhteistyön muodot työelämän kanssa ja työelämälle tarjottavat palvelut ovat monipuolistuneet viimeisten vuosien aikana, mutta niitä tulisi kehittää entistä paremmin työelämän tarpeisiin vastaaviksi.
Lisäksi ammatillisen koulutuksen arvostusta voisi lisätä tiedottamalla sen monipuolisista uramahdollisuuksista ja tuomalla esille konkreettisesti sen vaikutus työmarkkinoilla. Digitaalisten taitojen ja yrittäjyysosaamisen korostaminen sekä jatkuva koulutuksen kehittäminen muuttuvien teknologioiden mukaisesti myös vahvistaisivat sen vaikuttavuutta.
Taitaja nostaa ammatillisen koulutuksen profiilia
Mitä muuta ammatillinen koulutus mielestäsi tarvitsee – vai tarvitseeko se enää mitään?
Koulutus tarvitsee toki muuttuvassa maailmassa jatkuvaa kehitystä, mutta perusta on vahva.
Työelämälähtöisyys ja yksilölliset opintopolut ovat vahvistuneet ammatillisessa koulutuksessa. Ammatillisesta koulutuksesta valmistuu taitavia osaajia työelämään, mutta osaamiserot etenkin nuorten välillä ovat osin suuria. Tarvitaan entistä tavoitteellisempaa opiskelijalähtöistä oppimiseen liittyvää suunnittelua ja urasuunnittelua sekä tiiviimpää yhteistyötä perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen välillä erityisesti silloin, kun opiskelijalla on oppimiseen liittyviä vaikeuksia.
Ammatillista koulutusta on tällä hallituskaudella kehitetty muun muassa rahoitusmallin uudistuksella, opiskelijoiden oppimisen tuen vahvistamisella, tilauskoulutusten mahdollistamisella sekä toteuttamalla kahdeksanvuotinen toiminnanohjauksen kokeilu. Uudistusten tavoitteena on parantaa koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä lisätä opiskelijoiden hyvinvointia. Varmasti nyt tarvitaan myös rauhaa muutosten läpiviemiseen.
Mikä merkitys ammatillisen Suomen mestaruuskilpailulla Taitajalla on? Mihin sitä tarvitaan?
Taitaja-kilpailuilla on suuri merkitys ammatillisen koulutuksen näkyvyyden mutta ennen kaikkea ammatillisen osaamisen ja koulutuksen arvostuksen lisäämisessä. Kilpailut motivoivat opiskelijoita kehittämään osaamistaan huippuunsa, tarjoavat mahdollisuuden mitata omaa osaamista muiden kansallisesti parhaiden kanssa ja tuoda esille eri alojen ammatillista osaamista. Lisäksi Taitaja tukee työelämäyhteyksiä ja ammatillista verkostoitumista sekä auttaa nostamaan ammatillisen koulutuksen profiilia yhteiskunnassa.
EuroSkills2025-kilpailuissa moni maa, kuten Ranska, Saksa ja Tanska, pärjäsi erinomaisesti. Millä tolalla suomalainen ammatillinen osaaminen on kansainvälisesti? Mitä muilta mailta voisimme oppia?
Suomalainen ammatillinen osaaminen on kansainvälisesti hyvällä tasolla, ja monilla aloilla suomalaiset kilpailevat menestyksekkäästi EuroSkills- ja WorldSkills-kilpailuissa. Silti maiden, kuten Ranskan, Saksan ja Tanskan, vahvuuksiin kannattaa kiinnittää huomiota. Näiltä mailta voimme oppia esimerkiksi entistä tehokkaampia käytännön oppimis- ja valmennusmenetelmiä, tiiviimpää yhteistyötä työelämän kanssa sekä kilpailutoiminnan ja verkostoitumisen hyödyntämistä osaamisen kehittämisessä.
Taitaja2026 esittelee syksyn aikana ammatillisen koulutuksen SM-tapahtuman alueellisen ohjausryhmän jäsenet eli niin sanotut Taitaja2026-lähettiläät.
