Taitaja2026-lähettiläät aloittivat matkansa
Ilmassa on kuplivaa jännitystä. Taitaja2026-tapahtuman alueellinen ohjausryhmä kokoontuu ensimmäistä kertaa yhteisen pöydän äärelle. Noin parikymmenhenkisellä ohjausryhmällä on vuoden aikana yksi yhteinen päämäärä: tehdä ammatillisen Suomen mestaruuskilpailun avulla ammatillista koulutusta tunnetuksi ja tunnustetuksi.
Taitaja-lähettiläät kokoontuvat ensimmäistä kertaa
Tuusulan Urheilukeskuksen yhä lähes pränikkänä hohtava Tekova Areena on arkisena maanantaiaamuna Taitaja2026:n osalta merkityksellisen tapahtuman keskus.
Paikalle kokoontuu katkeamattomana virtana joukko tehtäväänsä kutsuttuja niin sanottuja Taitaja-lähettiläitä. He tapaavat toisensa tehtävässä ensimmäistä kertaa.
Ovesta astuvat sisälle kansanedustajat Jorma, Remontti-Reiska, kuten hän itse hetkeä myöhemmin itsensä esittelee, Piisinen (ps.), Pihla-Keto Huovinen (kok.) ja Pia Lohikoski (vas.).
Paikalle saapuvat Tuusulan pormestari Janne Mellin, Järvenpään kaupunginjohtaja Iiris Laukkanen, Mäntsälän sivistysjohtaja Timo Ahvo ja Nurmijärven viestintäpäällikkö Teemu Siltanen.
Innostusta ilmassa
Tekova Areenalle jonossa ovat myös muun muassa Uudenmaan Yrittäjien aluejohtaja Petri Ovaska, SAK:n alue- ja järjestöasiantuntija Tatu Tuomela, Kuntaliiton koulutusasioiden johtaja Irmeli Myllymäki, koulutuspolitiikan päällikkö Eira Bani ja SOL:n vastuullisuus- ja viestintäjohtaja Marja Innanen.
Heitä luotsaavat Keski-Uusimaa-lehden toimituspäällikkö Tomi Backström, joka saa kerrankin olla kuuntelijan ja osallistujan roolissa journalistisen raportoinnin sijaan, Tuusulan Urheilukeskuksen isäntä, toimitusjohtaja Ilpo Kilpeläinen sekä Skills Finlandin Taitaja-päällikkö Sari Mäenpää.
Koko joukolle rytmiä päivän aikana lyö Keskon Etelä-Suomen aluejohtaja Mika Sivula yhdessä Taitaja2026-tiimiläisten kanssa kilpailujohtaja Hanna Nyrösen johdolla.
Mistä saamme osaavaa työvoimaa ilman ammatillista koulutusta?
Ohjausryhmän jäsenet ovat eräänlaisia Taitaja-sanoman sanansaattajia, joiden tehtävänä on viedä vuoden aikana eteenpäin ammatillisen koulutuksen sanomaa. Ohjausryhmä on yksimielinen ammatillisen koulutuksen ja Taitaja-tapahtuman merkityksestä.
”Meidän tulee varmistaa, mistä saamme osaavaa työvoimaa tulevaisuudessa, ja miten tarjonta kohtaa ammatilliset tulevaisuuden osaajat”, Pihla Keto-Huovinen summaa yhteen.
Sadoittain ammatillisia onnistumistarinoita
Kuntayhtymän johtaja Riikka-Maria Yli-Suomu Keudasta peräänkuuluttaa myönteisemmän ammatillisen koulutuksen julkisuuden perään. Ei ole koskaan mitään niin nurjaa, ettei olisi paljon hyvääkin. Se sama pätee myös ammatilliseen koulutukseen.
Yli-Suomu muistuttaa, että Taitajassa näkyvät aidot ammatillisen osaamisen tulevaisuuden huiput. Heitä on toukokuussa samaan aikaan koolla sadoittain.
Ammatillisia onnistumistarinoita on yhtä monta.
Vaikka hallitus peräänkuuluttaakin nyt kuuluvasti korkeakoulututkintojen puolesta, kaikille opiskelijoille se ei ole aito, eikä varsinkaan ensimmäinen vaihtoehto.
”Tulevaisuudessa tulee olemaan pula ammatillisen koulutuksen saaneista ammattiosaajista”, Yli-Suomu toteaa.
”Ilman ammatillista koulutusta en olisi tässä”
Osalle opiskelijoita ammatillinen koulutus on välivaihe matkalla kohti myöhemmin suoritettavaa korkeakoulututkintoa.
”Lisäksi niin sanottujen väyläopintojen suosio kasvaa eli korkeakoulututkintoon liittyviä opintojen aloitetaan ammatillisen koulutuksen yhteydessä yhä useammin”, jatkaa Yli-Suomu.
Myös ohjausryhmän jäsenten keskuudessa ammatillinen koulutus on ollut tärkeä etappi. Moni muistelee vuosikymmenten takaa omaa taivaltaan ammatillisen koulutuksen opiskelijana.
”Ilman ammatillisen koulutuksen perustutkintoa en tuskin olisi nyt tässä”, Ilpo Kilpeläinen Tuusulan Urheilukeskuksesta toteaa. ”Kerrytin ammatillisena osaajana paljon sellaista ammattiosaamista, jota hyödynnän nykyisessä tehtävässäni. Ilman ammatillista koulutusta tuskin olisin tässä.”
Teksti: Minna Luoma
Kuvat: Taitaja2026-tapahtumatoimistossa työharjoittelussa olevat media-alan opiskelijat
