Rakkaudesta lajiin – lajivastaavan työ
Se on nyt totisinta totta! Taitaja2026-matka on alkanut toden teolla, kun tulevan vuoden ammattiosaamisen Suomen mestaruuskilpailujen lajivastaavat kokoontuivat viime viikolla yhteen juonimaan tulevia kuvioitaan.
Lajivastaavat omine lajikohtaisine verkostoineen ovat niitä, joita saamme kiittää Taitajan toteuttamisesta. Taitajaa ei ole ilman kilpailijoita, mutta jotta kilpaileminen on heille mahdollista, tarvitaan oman työnsä ohessa työskenteleviä Taitaja-lajivastaavia.
Päämääränä: Taitaja2026
Ei ole epäselvää. Tiistaisena arkiaamuna Keravalla Keuda-talossa käy poikkeuksellisen runsas kuhina.
Aulasta ja lämpiöstä erottuu vilkas puheensorina. Halataan, nauretaan, kohdataan ehkä pitkän tauonkin jälkeen.
On mahdollisesti pidetty yhteyttä koko alkusyksyn ajan vain sähköpostitse ja etäkokouksin. Nyt viimeisetkin mahdolliset uudet nimet saavat kasvot.
Koska Keuda-talossa sijaitsee vajaat 400 paikkainen Kerava-sali, on toimipisteessä totuttu ihmismassaan. Kuhina on mittaluokaltaan kuitenkin poikkeuksellisen suuri aamuvarhaisesta. Lähes jokainen salin istumapaikka täyttyy hetken kuluttua.
Taitaja-lajivastaavat ympäri Suomen kokoontuvat ensimmäisen kerran yhteen päämääränään yksi ja sama asia: oman lajin ja kilpailutehtävien suunnittelun polkaiseminen käyntiin lopullisesti.
Kuten Taitaja-päällikkö Sari Mäenpää Skills Finlandista hetken kuluttua sanoittaa: tämä on Taitaja-tapahtumavuoden tärkein päivä tähän mennessä.
Ei ihan pikkupala kakkua
Lajivastaavan työ ei ole pieni pala kakkua, vaikka se muuten herkkupala onkin.
Lajivastaava on yleensä oman alansa tunteva ammatillinen opettaja, joka työstää ja rakentaa Taitaja-tapahtumaa päivätyönsä ohessa.
Vastaavia nimetään tehtäväänsä aina kaksi. Ihan vain jo senkin vuoksi, jos toinen heistä sairastuu. Työtä on myös miellyttävämpi tehdä, kun rinnalla on kollega, jonka kanssa voi jakaa omia ajatuksiaan.
Vaikka ammatillinen opettaja saa tehtäväänsä varten korvamerkittyä työaikaa, se riittää hänelle vain harvoin. Lajivastaava tekee työtään rakkaudestaan lajiin, kirjaimellisesti.
Lajivastaava tekee kilpailun
Mitä lajivastaava sitten tekee, tiesitkö? Hänhän ei ole ammattitaidon SM-kilpailuissa todellakaan mikään ihan vähäpätöinen hemmo.
Taitaja-kilpailun virallisten sääntöjen mukaan lajivastaava muun muassa:
- kutsuu koolle niin sanotun lajiohjausryhmän ja valmistelee sen kokoukset
- vastaa finaaliin liittyvän lajin teknisestä toteutuksesta, lajin käytännön järjestelyistä ja kilpailutehtävien sekä arvioinnin tuottamisesta sekä
- perehdyttää finaalissa tuomarit yhdessä lajin päätuomarin kanssa.
Kuten huomaat, lajivastaavaa on kiittäminen siitä, millaiselta laji kilpailijan ja katsojan silmään näyttäytyy ja millaista kilpailijan on sitä tehdä. Lajivastaava vastaa siis lajistaan kokonaisuudessaan.
Taustalla valtakunnalliset tutkintoperusteet
Yksin lajivastaavat eivät kuitenkaan työtään tee vaan heillä on apunaan lajikohtainen tiimi, niin sanottu lajiohjaustyöryhmä, joka koostuu alan ammattilaisista. Myös he tekevät Taitaja-työtään oman päivätyönsä ohessa, siis rakkaudesta lajiin.
Ihan millaisia tahansa tehtäviä ei kilpailijoilla saa Taitajassa teetättää vain siksi, että tekisi mieli toimia alan uudisraivaajana tai erilaisten koukkujen keksiminen olisi muuten vain kivaa ja hauskaa.
Kaikkien Taitaja-kilpailun tehtävien tulee perustua valtakunnallisiin perustutkinnon perusteisiin. Ne on siis tunnettava jokaisessa lajissa läpikotaisin.
Ja aivan millaiset tahansa tehtävät eivät kelpaa. Niiden tulee olla sellaista tasoa, että nuoret kilpailijat saavat niistä onnistuessaan kiitettävän eli arvosanan K5.
Nyt tavoitellaan aitoja tulevaisuuden osaajia.
”Oman alan huipulla”
Mikä sitten ajaa tämän monisatapäisen lajivastaavien joukon, usein vielä vuodesta toiseen, Taitajan pariin?
Intohimo. Halu kehittää omaa osaamistaan ja vaalia oman lajin ja toimialan laatua.
Varmistaa, että nuoret tulevaisuuden huippuosaajat hallitsevat ajantasaiset työelämän vaateet.
Kuten lajivastaavat itse päivän aikana sanoittavat:
“Olen Taitajassa oman ammattialan huipulla.”
“Ylläpidän Taitajan avulla omaa ammattiosaamistani.”
“Näen täällä vanhoja tuttuja.”
“Kehitän ammatillista koulutusta eteenpäin.”
Tai:
“Parhaimpia kokemuksia ovat ne, kun Taitaja-kilpailuun osallistuneet nuoret muistavat tapahtuman vielä vuosia myöhemmin ja tulevat valmistumisensa jälkeen koululle kiittämään niistä.”
Nämä vetävät lajivastaavat mukaan Taitaja-työhönsä.
Teksti: Minna Luoma
Kuvat: Taitaja2026-tapahtumatoimistossa työharjoittelussa oleva media-alan opiskelija Jyri Siivola
